tiistai 4. joulukuuta 2012

Varkala

Ville tuli, muutettiin hotelliin ja sitten mun työt loppu ja lähettiin Varkalaan lauantai-iltana.

Ostettiin sellaset unreserved-liput, eli ei varattuu ennakkoon vaan ostettiin juna-asemalta vähän ennen junan lähtöä. Varkalaan on jotain vähän päälle 800 km Bangaloresta, ja matka kestää jotain 14 tuntia. Liputhan ois voinu varata etukätee mut ei me tajuttu ja osattu joten sitten noilla viimehetken lipuilla pääsikin sellaseen vaunuun, jossa oli vaan istumapaikkoja ja ihan saatanan täyttä.

Sitten oltiin vähän että jaa 14 tuntia rinkat selässäkö sitten seisotaan, mut sit Ville kävi herättää jonku tyypin joka nukku siellä penkkien läpuolella matkatavaroille tarkotetussa hyllyssä.
Sitten saatiin sieltä ylhäältä istumapaikat ja rinkoillekii löyty joku kolonen. Ei se kuitenkaan liian mukava paikka ollu ja mietittiin et miten päästäs sellaseen nukkumisvaunuun, aiemmin oltiin käyty kyselemässä eri ihmisiltä juna-asemalla et onko mahollista jotenkin upgradee meiän lippuja mut joku setä sano ettei oo tilaa missää nukkumisvaunus. 


En ollu oikeesti vihanen, hmyily näytti lampaalta ni piti olla mutrunaama.

Pehmeä ja ihana sänkymme

Jollain väliasemalla mun piti käyä kattoo oisko jossain paremmas vaunus tilaa, mut ne ovet oli tietty lukossa niin ettei ulkoo päässy niihin. Nukuttiin sitten siellä ylhäällä hattuhyllyssä kahestaan kun se tyyppi joka oli meiän kanssa siellä lähti pois.
Oli kyl semiluxus-tunne vaikka se hylly olikin jotain 70cm levee, mut SOPU SIJAA ANTAA HEH HEH.Eli sai jopa nukuttua jonkun verran matkalla!


Oli pikkase ruuhkaa!

Meil ei ollu sillee aavistusta myöskään siitä, millon pitää jäädä pois koska ei ne junissa pahemmin mitää kuulutellu, ja sit joku toinen matksutaja lupas kertoo että millon on meiön pysäkki. Se oli just sanonu että jotain 5 pysäkkiä ja sitten on Varkala, niin ajattelin et meen pesee hampaat sitten kun luulin että on aikaa, kunnes sit matkalla kuulin Villen äänen ja että IS IT THIS STOP ja sitten vaa juoksulla äkkiä tajas, kamat tiettykin oli hieman levällään ja kauhee kiire pakkaa et päästää ulos oikeel asemal. Kengät meinas jäädä junaa mut saatiikin sit kaikki kamat kun muut matkustajat vähän autto siinä hommassa, ja lopulta se juna oli jo alkanu liikkumaan, eli hyppäsin pois LIIKUVASTA JUNASTA how cool is that.

Sitte oli että jee Varkala, tai no melkee, mut emmä nyt julkisesti jaksa avautuu siit miten nahisellaa n .5 kertaa tunnista jostain turhista paskoista. Niin, koska hampaidenpesu ei ees kerenny alkaa junassa, niin pestiin hampaat siinä junalaiturilla, kun juna- ja bussiasemilla on melkeepä aina sellasia hanoja ja lavuaareja että voi juua. Ite en jois mut voihan sellasel hampaat pestä.


Vaatimaton huoneemme

Näytettii varmaa aika ressukoilt tai jotain ku oli kamat vähä levällää siin ja muuta, kun joku mies lähestyi meitä ja kyseli että mihis ollaa menossa ja niin edelleen. Sanottiin että ei tietoa vielä, ja sitten se ehotti että nooo tulkapaa lapset kyytiin niin minä vien teidät hyvään ja halpaan paikkaan lähellä rantaa! Tässä kohassa kaikki ootte siel varmaa et omg TUNTEMATON MIES TARJOAA KYYTIÄ, HERRAJJUMALA! Mut tietty lähettiin sen matkaan. Se sano että 100 rupiaa ja että se vie meiät sinne ja sillee. Koska eihän me tiietty tästä paikasta et mihin mennä ja sillee niin mentii sen kaa ja sitten se toikin meiät tänne missä nyt nukutaan. Oikein hauskan näkönen bungalow-mesta ja meri tosiaan on tossa ihan lähellä. Maksaa 500 rupiaa yö, eli on halpa! Huoneessa on muutamia torakoita mutta who gares, ne on helppo huijata ulos. Ja muurahaisilla on ihan omat missiot, ei ne meitä häiritse vaan kipittelee seinissä. Harmittaa etten ite oo nähny yhtän mut Ville on nähny pari gekkoo tai jotain muuta liskoo jossain vessan katossa. 


Tuolla kallion pääläl menee sellanen katu jossa on tuhatmiljoonaa stereotyyppistä Intiahippikauppaa


  Ja ahhh kalaruuat on maailman parhaita, kalat on aina ravintoloiden edustalla esillä ja sieltä voi käyä valitsemassa oman kalan minkä ne sitten valmistaa ja tuo kokonaisena nokan eteen ja syötäväksi mmmmm! Ainiin ja kookosriisi, ehkä parasta ikinä.





Tää on ihan sinänsä kaunis paikka, meri on ihana, mut lähetään täältä pois vissiin torstaina koska on niin jäätävä turistirysä et tuntuu ihan siltku ois huorissa tai jotain. Että Goalle ei ees tarvi mennä koska tää on sen eteläinen pikkuserkku pienemmässä mittakaavassa. Ärsyttää ku tietää et jotku tyypit tulee vaa tyylii tähän mestaa kaheks viikoks ja sit ne on sillee nojöö olin Intias ja siis joo tosi siisti mesta vitusti gaigge henkisyysah Äiti Intia siellä mä valaistuin ja soitin bongorumpua rannalla ARGHASDFUFUFU koska tää on samanlainen länsimaalaisia varten rakennettu utopia ku joku Bulgarian Sunny Beach. Jotenki nolottaa olla tääl mut koitan päästä sen yli koska lähetää täält pian ja meri.


Papppppaija ja ananasmehuu ja hedelmäsalaattii mm! Ainii unohin ottaa kuvii tästä miljöööstä mutta tuossahan tuo taustalla näkyy, tollasessa jutussa me asutaan.

Tavattiin tiistaina yks israelilainen mies jonka kaa sit päädyttiinkin viettää iltaa ja se kerto paikoista joissa oli käynyt ennen tänne tuloa, ja se suositteli kovasti Gokarnaa joka sijaitsee vähän Goan alapuolella. Se oli muutenkin yks etappi tällä matkalla, mut nyt taietaa mennä sinne suoraan kun se kerto kaikista paikoista mis on ollu ja suuri osa niist on niitä mis iteki ajateltii käyä mut se sano et ne ei oikee sille säväyttäny. Sekin sano siitä et tää Varkala on kyllä superturisti, ja että Gokarna ei niinkään, jotkut matkan varrella olevat taas on joten siis Gokarna täältä TULLAAAAAAN ehkä torstaina tai perjantaina. Jee.

1 kommentti:

  1. Heippa hei, jonkun derbyblogin kautta tänne blogiisi päädyin. Kamala Intia ikävä tulee kun blogiasi lukee. Mutta jos Gokarnassa päädytte Om Beachille niin siellä on sellainen guest house kuin Jungle Cafe, jossa on ihana henkilökunta, hyvät hinnat ja kivoja tyyppejä :). Hampia suosittelisin kanssa kovasti, tykkäsin siitä kaikista eniten käymistäni paikoista.

    VastaaPoista