Torstaina aamusta läksin kohti Yelagiria, jossa oli meiän get together tapaaminen. Ei ollu niinku mitää hajuu missä se on, mut sain jonkunlaiset ohjeet et joojoo junalla tai bussilla tuut ni pääset.
Lähin autoriksalla kohti juna-asemaa, koska en ollu satavarma missä se juna-asema on suhteessa bussiasemaan. Sitten ihan sattumalta törmäsin asemalla Alexiin, saksalaistyyppiin joka tuli mun kanssa samaa aikaa Intiaan. Menin sen kanssa sitten jonottaan lippui, ja sit paikalle tuli myös kaks tyttöö jotka olin tavannu kerran aiemmin. Ne tekee kanssa töitä Sparsha Trustissa, niin matkattiin sitten samaa matkaa Yelagiriin.
Näitä get together hommia siis järjestetään joka kuukausi, eli nyt näin sellasiakin vapaaehtosia, jotka on alottanut mua aiemmin, koska tietysti kaikki kutsutaan jotka vielä täällä projekteissaan työskentelee.
 |
| Juna Jolarpettaihin oli ihan täynnä, tosin ei vielä tässä kuvassa. Seistiin melkeen koko 3h matka. |
|
|
|
Tää oli mun eka kerta junassa Intiassa, ihan mielenkiintonen kokemus niinkun voittekin varmaa arvata. Ekat hankaluudet voi tulla, ja tulikin siitä, että junalipussa lukee joku laituri mistä juna lähtee, mut se onkin sit muuttunut ja sitä ei ite tiä koska infotauluis on jotai hindii tai kannadaa ja joskus ihmiset vaa neuvoo väärin. Mut päästiin kyl sit ajois oikeesee junaa.
Junan maksiminopeus oli varmaan jotain 70km/h ja junan ovet oli koko ajan auki, ja niis oviaukois sai istua. Mie en viel uskaltanu, vaikka siit saa kyl parhaat näköalapaikat. Toinen hauska juttu oli se, et junassa myyttii sikanaa ruokaa. Siis monta tyyppii käveli ees taas niit ihan taysii käytävii omat myytävät käsissään ja huus menessään sitä mitä ikinä olikaan myytävänä. DOSAADOSAADOSAAA KOPPEEEKOPPEEKOPPEE TSAIIITSAAITSAIII haha vähän hauskaa! Koppee on coffee koska Intialaisten f-ongelmat.
Matka oli n.150km ja kesti 3 tuntia.
 |
| Toiletti |
 |
| Alex pääs istuun oviaukolle |
 |
| No mie täs |
Sitten me saavuttiin Jolarpettain asemalle, mis piti sit selvittää et mist hittolist ne bussit siel kulkee. Eipä ollut hankala tehtävä, hankalampi oli saada tietää et mikä ohimenevist busseist menee just sinne Yelagiriin.
Yelagiri on sellanen vuoristomesta, ihan saatanan korkeella. Vertaukseksi Kouvola on mun intternetlähteiden mukaan jotain ehk 80m merenpinnasta ja Yelagiri on jotain 1048m merenpinnasta. Oli vähän pissathousus kun mentiin bussilla sitä vuoristoa ylöspäin, tiet oli aika kapeet ja välil tuntu et bussi ei jaksa kulkee ylöspäin :D Mutkat oli kans aika tiukkoi, ja bussi aina melkee pysähty niis kun piti mennä ihan hissuksii et mahtuu hienosti.
 |
| Jolarpettai HOODZ, Yelagiri häämöttää taustalla |
 |
| Nähtii tälläsii nuken näkösii lapsii, ja mikä ton vauvan hiuksii vaivaa en kestä! |
 |
| Söpöi! | | |
Perille päästyämme taiettiin eka syyä, ja sitten mentiin kuunteleen kun joku setä joka on asunut Yelagirissä monta vuotta kerto meille kaikenlaisii asioita siitä paikasta. Esimerkiks sen, et siel on sikanaa liskoi ja käärmeit, jotain boa-käärmeit ja pythoneit ja muit ihanii. Onneks en nähny yhtää. Yks amerikkalainen tyttöli kerto et sen ekana päivänä sen projektissa joku oksettva python tai vastaava oli uhitellu sille. Oisin ite ehk lähteny himaa sellasen jälkee.
 |
| Niin raukka ja laiha pikkupentu :( Annettiin sille herneitä mitä ite syötii kans. |
 |
| Tyyppei vaan! |
|
|
Sen miehen puheiden jälkeen mentiin istuttaa puita. Saatiin kutsu tulla 15 vuoden päästä katsomaan, kun ne on kasvaneet. Itte laitoin aluille yhen tiikkipuun, kun olin enemmän niinku niis kaivamishommis koska halusin leikkii vahvaa.
 |
| Saatiin kuulla kaikkien lajikkeiden arvokkuudesta ja kaikesta mutten muista mitää. Höh. |
 |
| Muut tekee töit, mie vaa kuvaan |
 |
| Random lapsi, mut lapsist on aina hauskaa ottaa kuvii! |
 |
| Mun kaivamistiimi, saxalaispojat Malte ja Alex |
 |
| Mun tiikki |
|
|
Tultiin takaisin sinne YMCA tiloihin, ja tyypit alko juomaa bissee. Mie en, koska mul on tää näkymätön promise ring etten hairahdu alkoholin pauloihin mun Intiamatkan aikana. Suosittelen lämpimästi jokaiselle, viimestää jossain ekan kuukauden jälkee alkaa sillee oikeesti miettii omii motiivei juopotteluun ja sitä et mitä siit oikeestaa hyötyy, ja ainakin mie oon keksiny enemmän asioit mitä en hyödy. Ihan jännää!
 |
| Yläsängyillä, ja huomatkaa, saksalainen Vanilla Balls. Olin hämmentynyt yhdennäköisyydestä. |
 |
| Iltasella oli nuotio, oli kivaa! |
Perjantaiaamuna sitten lähettii joskus seittemän aikohin vallottamaan tollanen kukkula.
 |
| Tuo mies teki meille tietä kun oli vähän pusikkoista, niinku ylläolevasta kuvasta näittekii. |
 |
| Saxalasís-Fanny ja Mother Rock |
Matka meinas jäädä vähän puolitiehen ku oli niin paljon puskaa ja kaikkee, niin sit keksittii äkkii tarina tolle kivelle et miks just sen kohalle pysähyttii. Tarinan mukaan kaikki Jumalat kaikista uskonnoista keräänty just tälle kivelle ja päätti luoda ihmiset. Tarina löytyy Kirjoituksista jotka voit löytää varmasti kirjastosta. Koskemalla kiveä saat myös 10 vuotta onnea. Ihana tarina, kaunis. Ja Belgialainen usko ja tuli koskettaa kivee, hahaahha!
 |
| Alex ja Father Rock |
|
|
Lopulta ei menty sitten tän ylemmäs, koska se ois ollu mahotonta. Piti sitten keksiä myös isä-kivi, ja äiti-kiven ja isä-kiven rakkaustarina. En enää oikeen muista miten se meni.
 |
| Mikspitää aina näyttää niin jälkeenjääneelt ja 12-vuotiaalta? Kysympähän vaan. |
 |
| YMCA-hoooodz |
 |
| Meiän nukkumapaikkarakennus |
Perjantaina ei tehty muuta kun toi mäelle nousu ja sitten koitettiin jossain 11 maissa lähteä, mut en tiä monelta lähettii oikeesti koska täällä voi aina lisää jotain puol tuntii tai tunnin sovittuihin aikoihin. Haha ainiin, ei nyt liity asiaan mitenkään, mut kuulin toisilt vapaaehtoistyypeilt tosi lohdullisen termin: "ricebelly", eli riisimaha. Ei silt vaa voi ainakaa tääl eteläs välttyy, kun valkonen riisi jonka ravintoarvot on nolla, on niinku pääsetti joka ruuassa. Oon ollu turhamainen kana ja ahistunu jostain mahan koosta vaikka mul on meneillää niinku siisteimpii hetkii mun tähänastises elämäs. Lopetan sen heti.
 |
| Haha, siinä se elävien kanojen koti toimii pöytänä niien tulevalle kohtalolle. On ainaki tuoretta lihaa! |
Pieni matka tonne Yelagirin bussipysäkeille siis mentiin autoriksoilla, kun sinne YMCA-paikkaan ei mee
busseja. Ooteltiin jotain suunnilleen tunti bussia, oli tosi superlämmin ja oikein mukavaa hengailuaikaa.
 |
| Maisema bussin ikkunasta, toi valkonen tossa on tien reuna. Jännitti. |
 |
| TIIIUUKKA KURRRRVI | | |
|
|
|
|
|
Kaikki ei tietenkään lähtenyt tuolta Joleapettaista Bangaloreen vaan omille teilleen, mut muutamat FSL-tyypit ja neljä sakasalaista tuli Bangaloreen, joten mentiin sitten samalla junalla. Vähän sai juosta kun juna olikin jo laiturilla, mut ehittiin ja saatii viel istumapaikatkin. Tää oli vähän erilainen juna ku mil tulin. Sama matka kesti tällä kertaa 5 tuntia, kun juna pysähty jokaisella asemalla. Mut ei se haitannu, kun seura oli niin hyvää :)
En siis ollu ennen tavannut näitä kyseisiä tyyppejä. Kaks niistä oli vasta tullu, ja kaks oli tehnyt töitä jo pidempään. Toi poika, Malte, on täällä 11 kuukautta, heinäkuusta kesäkuuhun. Se osas puhuu hienosti kannadaa, se oli aika siistii. Kerrassaan mukavii tyyppei!
 |
| Malte ja mie ja randomäijät |
Nää kaks päivää oli kyl varmaan parhaat tän matkan aikana. Sit tajusin et oon ehkä vähän failannu kun oon vaan jumitellu täällä Bangaloressa, koska tää on oikeesti aika ruma kaupunki. Kun on niin paljon ihmisii ja liikennettä. Mut turha sit on valitella, koska tiiän et mun vika kuukaus täällä tulee olee maailman paras, kun lähetään etelään ja aletaan nouseen länsirannikkoa pitkin ylös.
Kuukaus on siihen ihan liian lyhyt aika, pitää tulla joskus uuestaan koska ei täs oo mitää järkee miten paljon oikeesti ois nähtävää, aika ei riitä millään. Mut aion kyl käyttää sen kuukauden niin hienosti ja upeisiin maisemiin kun vaan voin! Jeee!
Ainii, jos joku joka lukee tät lähtee joskus Intiaa sillee vailla sen suurempii suunnitelmii, ni kannattaa ostaa Suomesta joku Intia-opus, mul ei oo sellast ollu, jos ois nii oisin ehk tehnykki jotain jännää. Jotenki on vaa tuntunu hankalat koittaa miettii ja lähtee yksin matkustaa. Oon vaa nössö, mut lupaan parantaa tapani.
Ja toinen, et nää isoimmat kaupungit ei ehk sillee anna kauheesti. Tai no tietty onhan sit kaikenlaist elämää hyvä nähä, mut sillee ainaki itelle uskon et hienommat kokemukset tulee sitten kun pääsee vähän nätimpii luonnonmaisemii ja paikkoihin mis voi hengittää kunnolla.
VILLE TULEE NELJÄN PÄIVÄN PÄÄSTÄ OMG <3! Aika on menny niiiiiiiiiiiiin nopeesti. Huh huh.
